Järvenpään Eläkeläiset ry:n synty ja historia

1950-luvun loppupuolella sodan ja jälleenrakennuskauden uuvuttama sukupolvi totesi eläkkeelle jäädessään toimeentulonsa niukaksi pelkällä kansaneläkkeellä. Suomeen perustettiin 1959 Eläkeläiset ry ja 2 vuotta myöhemmin naapuriin Keravalle paikallisyhdistys. Maaliskuun 17. päivänä 1963 kokoontui Järvenpään kauppalan Harjulan koululle nelisenkymmentä eläkeläistä. He päättivät perustaa paikkakunnalle ensimmäisen eläkeläisyhdistyksen, johon liittyi heti 32 jäsentä ja vuoden lopussa heitä oli 90. Kymmenen vuoden kuluttua jäseniä oli jo 300.

Koko kuluneen puolen vuosisadan ajan yhdistyksemme säännöllinen toimintamuoto on ollut keskiviikkokerho. Ja kuten monilla muillakin paikkakunnilla, kerho on toiminut pääasiassa nuorisotiloissa. Esimerkiksi keväällä 1971 kerhossa kävi joka viikko 60-70 jäsentä. Kun kokoontumistilat olivat jo omalle väelle ahtaat, piti vierailijoiden kanssa järjestää tapaaminen ravintola Perhelään eli ”Vintille”. 1970-luvun alussa Järvenpäähän perustettiin muitakin eläkeläisyhdistyksiä. Nykyisin Ikääntyneiden toimintarajoitteisten-lautakunnan alaisena yhteistyöelimenä toimivaan Järvenpään Eläkeläisneuvostoon kuuluu 9 yhdistystä.

1980-luvulla yhdistyksen jäsenmäärä vaihteli 200-250 välillä ja on sittemmin vähentynyt niin, että maksavia jäseniä on tällä vuosikymmenellä ollut 80 ja heistä noin puolet käy kerhoissa. Sääntöjemme mukaan yhdistys toimii jäsenistönsä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana sekä omaehtoisen harrastustoiminnan ja itseilmaisun areenana. Yhdistyksemme on matkan varrella tehnyt lukuisia aloitteita, joiden kohteet ovat vaihdelleet Tasavallan Presidentistä paikallisiin palveluntuottajiin. Aiheina on valtakunnallisella tasolla olleet mm. verotus ja sosiaaliasiat sekä verotus-, terveys-, virkistys-,ja kotipalvelut. Tuloksiakin ollaan saatu.

Virkistystoiminta

Keskiviikkokerhon lisäksi on 80-luvulla Jampassa toiminut torstaisin alakerho ja eri aikoina mm. askartelukerhoja, sekakuoro, miesten lauluryhmä, joka on esiintynyt kerhossa ja mm. haudoilla. Lauluryhmä ”Mummelit”, jota kuuli kerhoissa ja vierailuilla. Oli ohjelma-, näytelmä- ja sketsiryhmiä, voimisteluryhmä, sauvakävelijöitä, tanhuryhmä ja yhteiskunnallinen keskustelukerho. Nykyisin keskiviikkokerhossa esitetään omaa ohjelmaa ja kutsumme asiantuntijoita kiinnostuksemme mukaan.

Sosiaalista yhdessäoloa ja liikuntaa edustavat talvella boccian ja kesällä ”petankin” ja mölkyn pelaajat. Ja muutaman kerran vuodessa järjestetään ”päiväiltamat” Seuratalolla. Oman lukunsa muodostaa Mäntsälän Nummisissa, Mustijoen rannalla vuosina 1979-97 yhdistyksen omistama omakotitalo ”Kesäranta”. Kesäpaikalla oli 90-luvun alussa oma talotoimikunta ja tili, mutta toiminta oli tappiollista.

Koko puolen vuosisataa on yhdistys järjestänyt bussimatkoja, jotka ovat ulottuneet Turun seudulta Keski-Suomeen, Etelä-Savoon ja -Karjalaan. On oltu yhdistysten vieraina, tehty tutustumiskäyntejä ja tietenkin käyty useamman kerran vuodessa teattereissa. Myös Itämeren pohjoisosan rannoilla ja saarilla on risteilty. 1980 ja -90 luvuilla yhdistys järjesti alkukesästä Kellokosken männistössä kesäjuhlia, joissa parhaimmillaan oli 700 vierasta. Myös Hki-Pavilla järjestettiin kesäjuhlia 3:n muun yhdistyksen kanssa. Nykyisin osallistumme toukokuussa aluejärjestön tuella järjestettäville ulkoilupäiville ja syyskauden avajaisiin. Yhdistys on useampana vuonna kustantanut jäsenilleen kesäretken Keravajärvelle.

Talous

Ensimmäiset vuosikymmenet toiminta rahoitettiin jäsenmaksuilla, myyjäisillä ja arpajaisilla. 70-luvulla suoritettiin listakeräyksiäkin, joiden tuotto käytettiin jäsenten kunto- ja virkistystoimintaan. Sellaista harrastettiin Varkauden Kuntorannassakin, jonka rakennusrahastoon myös kerättiin varoja. Olemme saaneet kokoontumistilat korvauksetta käyttöömme. Toivomme tilanteen jatkuvan tällaisena tulevaisuudessakin ja tarvitsemme lisätilaakin harrastuksillemme. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkeläisiksi. Toivomme saavamme heistä osan mukaamme jatkamaan toimintaamme.